Syyskuun alku

Ihan aluksi: onnea sis hienosta viikkotuloksesta!

Oma elo täällä blogissa on ollut aika hiljaista viime viikot. Uuden työn aloitus ja siihen syssyyn heti parin kerran sairastelut sekä opiskelukiire eivät ole olleet kaikista hedelmällisintä aikaa blogikirjoittelulle. Nyt kuitenkin alkaa jo helpottamaan, kaikilla rintamilla. Toipuminen harvinaisen viheliäisestä enterorokosta on alkanut ja nyt pystyy jo taas syömäänkin normaalisti. Voiton puolella siis ollaan.

Vaa'an lukema näytti kohtuullisesti samaa kuin toissaviikolla ja olen siihen tyytyväinen. Sairasteluaika on mennyt aika pitkälti eineksillä, mutta kyllähän sinne väliin mahtuu mm. jauhelihakeittoa sun muuta itse tehtyäkin. Nyt on hyvä palata taas ruotuun syömisten ja ruuan laiton suhteen.

Juttelin ystäväni kanssa taannoin ja kerroin, että olen lopettanut nyt kokeilumielessä migreeninestolääkityksen (tähän mennessä mennyt loistavasti). Hän totesi siihen, että se lääke ihan yleisesti nostaa painoa, joten siltäkin osin paino saattaa mennä helpommin alaspäin. En tiennyt kyseistä haittavaikutusta lääkityksestäni, joten se oli positiivinen yllätys.  Ei se ainakaan haitaksi ole, jos elämäntapaprojekti ja laihduttaminen hieman helpottuu tai saa lisäbuustia hetkeksi.

Ja hei: nyt on SYYSKUU! Nauttikaamme.

Esittelyssä: viikkokalenteri

Huomenta! Paino näytti tänään 120,2 kg eli ne parin kilon nestekertymät on saatu tiputettua. Muutenki motivaatio on taas kohillaan.

Kun blogia ruvettiin muutamia kuukausia sitten miettimään oli minulla tarkoitus hoitaa painonpudotushommia viikkokalenterin kautta. Tarkoittaen, että teen suunnitelman viikoksi: mitä syön, milloin syön, mitä otan evääksi töihin, mitä napostelen illalla yms. Nyt vihdoin viimein sain kyseisen viikkokalenterin aikaiseksi! Pointtina on tehdä ruuan laitosta, ruokarytmistä ja terveellisestä syömisestä mahdollisimman vaivatonta ja helppoa.

Pari päivää takana kalenterin mukaan menemistä ja homma tuntuu hyvältä! Saa nähä mitä mieltä oon viikon päästä :)

Ai niin! Isoin muutos on ollut itseasiassa se, että oon päättänyt että syön kaikki ruokailut pöydän ääressä (sohvan ja tv:n sijaan) ja keskityn vain siihen syömiseen. Ei puhelinta, lehteä, kirjaa yms. Yllättävän ahistavaa puuhaa! Mutta tehokasta. Järkeilin sen sillai, että jos syöminen on niin mahtavan ihanaa niin miksi siihen keskittyminen on niin ahistavaa?

Miten meillä menee?

Paino näytti aamulla 113kg, vaikka tosi asiassa en ole tehnyt sen eteen mitään. Olen jopa käynyt Hesessä syömässä kaksi kertaa viikon sisällä. En tosin omasta aloitteesta vaan toisen siskoni. Ei minusta silti ollut ottamaan sitä salaattia, vaan hampurilaisellahan sitä mentiin. Olin ihan varma, että plussaa tulee ja rankasti, mutta hyvä tietenkin näin.

Olen myös ollut kipeänä ja syöminen tällä viikolla ollut sen vuoksi mitä sattuu. Sen ei pitäisi olla mikään syy, tiedetään. Huomenna takaisin ruotuun, vaikka kipeänä edelleen. Jospa se kunnon syöminen auttaisi ja parantuisi nopeammin.

Miten sinulla menee sisko?

Miten pukeutuisit tavoitepainossasi? osa 2

Sisko heitti haasteen: miten pukeutuisin tavoitepainossani? Mie varmaan pukeutuisin selkeälinjaisiin, mutta nuorekkaisiin vaatteisiin, laadukkaisiin materiaaleihin ja vaatteisiin, jotka tuntuu päällä mukavalta. Käyttäisin värejä piristämään asukokonaisuutta, mutta muuten pukeutuisin aika neutraalisti, joskin vahvoihin väreihin. Alla kuvia:

Summa summarum: olipa hankala löytää kuvia! :D Tavoitepainossa mie pidän farkkuja, caprihousuja, mukavia paitoja ja takkeja ja iiiihania laukkuja ja kenkiä <3 

Syömisen sietämätön keveys

Paino on taas lähtenyt sahaamaan ja huonot tavat nostavat päätään. Olen jo pitkään ihmetellyt mikä saa minut - tai kenet tahansa - syömään, vaikka se on vastaan kaikkia tavoitteita?

Tiedän, että osaksi vaikuttavat ne huonot tavat, jotka ovat vuosien aikana muodostuneet milloin mistäkin syystä. Ruuan näkeminen muuna kuin mitä se on, vaikuttaa varmasti myös. Ruoka on minulle helppo pakokeino pettymyksistä, tylsyydestä, turhautumisesta ja väsymyksestä. Se on nopea ja vaivaton tapa saada äkkiä jotain tekemistä, tuntea olonsa vähän paremmaksi ja viettää aikaa. Se on kuitenkin kauhean hetkellistä.

Totuushan on se, että tylsyyttä, pettymyksiä ja väsymystä voisi käsitellä toisellakin tavalla kuin syömällä. Sellaisella tavalla, joka tukisi omia tavoitteita ja tuottaisi pitempikestoista hyvää oloa. Lenkille lähtö, elokuvissa käynti, kaverin luona kyläily, piirtäminen, maalaaminen, seikkaileminen, soitto hyvällä ystävälle, salilla meno.. mikä tahansa olisi parempi kuin syöminen.

Monesti sitä ajattelee, että ei ole rahaa tehdä mitään. Ei viitsi maksaa 9 euroa parin tunnin leffasta tai 19 euroa uusista inspiroivista harrastevälineistä. Silti on aivan ok maksaa sama määrä ja usein vähän enemmänkin puolen tunnin ahmimisesta. Miten se on eri asia?

Miksi priorisoin ruokaan? Jos tavoitteena on parantaa omaa oloa, miksi mikään muu keino ei kelpaa, vaikka lopputulos olisi sama ja parempi? Miksi koen, että palkinto kaikessa on aina ruoka? Teet sitten hyvin tai huonosti, olet ansainnut jotain hyvää.

Olen miettinyt, että olisi kamalaa vanhana katsoa elämää taaksepäin ja sanoa, että ainakin mie söin hyvin. Aivan järkyttävä ajatus. Siihen se on tätä vauhtia kuitenkin menossa.

Olen addiktoitunut ruokaan. Ruoka on minulle ongelma. Olen ruokanisti! Asiat pitää hyväksyä ennen kuin niitä voi muuttaa.

Miten pukeutuisit tavoitepainossasi?

Siskon jutuista tämä idea tuli ja ajattelinkin heittää haasteen kehiin. Ajatuksena siis kirjoittaa postaus tänne blogiin höystettynä vaatekuvilla. Voisi myös pohtia sitä mikä muuttuisi pukeutumisessa, jos olisit huomenna tavoitepainossasi vrt. nykytilanne.

Aloitanpa siis itse.

Tällä hetkellä pukeudun luonnollisesti niin, että ostan vaatteita, jotka minulle mahtuu ja joiden kuvittelen näyttävän mahdollisimman imartelevilta. Käytännössä paljon tunikoita, mekkoja, legginssejä jne. Mukavia vaatteita, joissa on myös mukava olla. Aika klassisia ja yksinkertaisia vaatteita, usein empirelinjaisia tai vaatteita, jotka lähtevät levenemään rintojen alapuolelta, mutta vyötärön yläpuolelta. Värien ja mallien suhteen joutuu tekemään kompromisseja ja usein ostamaan saman vaatteen useampana kappaleena, koska jos jokin vaate sopii, niin tilaisuus täytyy käyttää hyväkseen ja ostaa useampi kappale, koska uutta sopivaa vaatetta ei välttämättä ihan heti vastaan tule. Väreissä suosin mustaa, tummia värejä, harmaata, sinistä ja satunnaisesti esim. vaaleanpunaista tai vihreää. Mielestäni kuitenkin löydän suht helposti ihan kivoja vaatteita, mm. Nanson xl tai xxl kokoiset vaatteet sopivat minulle hyvin.

Tavoitepainossani uskoisin ostavani välillä myös lyhyempiä yläosia, mm. neuleita ja toppeja. Uskon, että pyrkisin silloinkin ostamaan mukavia vaatteita. Ostaisin enemmän vartalonmyötäisiä vaatteita, ehkä myös rintoja korostavia. Perusvärejä, hillittyjä sävyjä, välillä jotain piristävää väriä hillittyjen sekaan. Ostaisin myös farkkuja ja hameita, niitä en tällä hetkellä koe voivani käyttää.

Pääpiirteittäin uskon tyylini säilyvän suht samanlaisena, mutta vaatevalikoima ehkä monipuolistuisi erilaisilla vaatekappaleilla. Koen tyylini olevan naisellinen ja aika klassinen. Selkeät värit ja kuviot ovat mieleeni.

Entä sinä siskoseni?

Punnarijeet x 2

Sokerin ja hötön poisjättö toimii täälläkin ja painoa on tippunut kilon verran. Vaa'alla kävin vaatteet päällä, joten mahdollisesti hieman enemmänkin on paino tullut alas. Ihan tosi jeejee! Plussana vielä sokerin pois jäämisestä on huomattavissa tasaisempi iho kasvoilla ja vähäisempi näppylöiden määrä. :)

Tästä on hyvä jatkaa ja suunta oltava alaspäin ensi viikollakin.

Punnarijeet

Tänä aamuna vaaka näytti siltä kuin 1.4 kg olisi hävinnyt tämän naisen painosta! :) Mahtavaa! Sokerin jättäminen ruokavaliosta oli ehkä maailman paras päätös!

Tapahaastepäivitystä: Eilen sain vihdoin tehtyä viimeisen haasteen kirjasta Laihdu, älä laihduta. Kirja on tuonut todella paljon hyvää minun päiviini ja sisäiseen dialogiin, että ei voi kuin suositella.

Olo on tosi hyvä, ulkona on ihanaa kesähellettä ja ensi viikolla täytän pyöreitä! :)

Paino jumittaa

Jumittaa kuitenkin siksi, että en saanut aikaiseksi joka päivä kirjata syömisiäni Sulamoon, joten olen syönyt sitten melko tarkkaan kulutuksen mukaan ja paino ei siis ole tippunut lainkaan. Joka tapauksessa järkevämmän syömisen suuntaan ollaan kuitenkin menossa ja se on hyvä. Herkkuja ja sokerin käyttöä olen vähentänyt reilusti, siitä on hyvä mieli.

Hieno päivä

Paino putosi 200 gr viime viikosta! Ei hassumpaa :) Jos paino putoilis tuon verran joka viikko niin vuoden päästä olisin kymmenen kiloa kevyempi!

Menneellä viikolla olen pohdiskellut paljon omaa elämäntaparemonttia ja fiilistellyt oloani. On ylpeä olo, mikä jo itsessään ei ole minulle mikään tuttu tunne. Ajatus siitä, että painonpudotukseen mennään onnellisuus edellä, tuntuu koko ajan merkityksellisemmältä. Kaiken kaikkiaan hyvä viikko takana ja olo on onnellinen ja tasapainoinen :)

Kirjoittelen lisää tuosta onnellisuusdieettiasiasta varmasti jossain vaiheessa, nyt työhommien pariin. Mutta sitä ennen:

Paljon Onnea isosiskolle <3

Sokeri ja makeutusaineet pannaan

Katselin juuri pari dokumenttia sokerista (Fed up ja Sugar crash) ja päätin, että palaan takaisin samalle linjalle kuin laihdutuksen alussa eli sokeri pois ja keinotekoisia makeuttajia vältän myös. Opetan itseäni pois makeakoukusta.

Tulosta ei synny, jos jatkan jatkuvaa napostelua ja huijaan itseäni sillä, että voisin syödä herkkuja hallitusti tai karkkipäivänä. Ne karkkipäivät venyy ensin kahdeksi päiväksi ja sitten jopa kolmeksi. Parempi pysyä siis kokonaan erossa.

Katsotaan miten käy.

Muutos

Tänään tapahaasteena oli muutos. Mietin ja mietin mitä muuttaisin. En halunnut muuttaa päiväksi pelkkää kampausta tai pukeutumistyyliä, halusin jotain isompaa. Lopulta päätin muuttaa olkkarin järjestyksen!

Ennen

Aikana
(spottaa avulias mäyräkoira)

Jälkeen

Jokainen huonekalu löysi uuden paikkansa ja lopputulos on oikeastaan toimivampi ku aiempi. Huomisen muutos on kokeilla jotain uutta toimintaa. Olen päättänyt mennä kesken työaamun klo 9 yogaan. Kaikkea sitä :D

Punnitustulos

115kg. Ei huvita kirjotella enempää. Itseppä syön mitä syön ja en saa painoa alaspäin omien valintojeni takia. Silti vituttaa.

Viikko VHH:lla ilman kalorien laskemista

Hei ja huomenta!

Aamupaino näytti tänään 121,6 kg. Pudotusta viime viikkoon *rummun päristystä* 1,5 kg :) Tällä jatketaan!

Viime viikolla siis luovuin sokerista ja light-juomista. Siivosin myös ruokavaliosta pois liiat hiilihydraatit ja rajotin juustojen syömistä. Olo on mycket parempi ja jännää on se, että jättäessäni sokerin olen saanut janon tunteet takaisin ja päivisin tulee juotua 1,5 l vettä ihan janoon. Joskus tietenkin enemmänkin.

Jatketaan siis samaan malliin :) Hyvä minä!

Pidettyjä päätöksiä

Viimeksi kirjoittelin, että sokeri- ja lisäainehötöt on heitetty roskiin. Uusia ei ole tullut tilalle. Olen nyt viime torstaista asti ollut vähähiilihydraattisella ja jättänyt myös hedelmät syömättä. Lisäksi olen ahkerasti joka päivä tehnyt tapahaasteita, vaikka niissäkin meinasi mielenkiinto lopahtaa loppuviikosta.

Sokerista vieroittautuminen on onnistunut suht kivuttomasti. Pari päivää olin ärtyneempi kuin yleensä, mutta nyt alkaa sekin väistyä hyvän olon tieltä. Mielitekoja on ollut paljon helpompi vastustaa. Myös tapahaasteet ovat auttaneet ja yksi toinenkin kirja mitä olen lukenut. Selkeästi ajatusmaailma on hieman avartunut ja päänsisäinen dialogi muuttunut positiivisempaan suuntaan.

Huominen punnitus jännittää, koska toivon, että hyvä viikkoni näkyisi tuloksissa miinuksina. Vaikkei näkyisikään, on syyä olla tyytyväinen. Olen oikeastaan tosi ylpeä itsestäni! Jos ei muuta, ainakaan yrittämisen puutteesta minua ei voi moittia :) En kuitenkaan ole laskenut kaloreita, joten paino voi näyttää huomenna oikeastaan mitä vain. Täytyy kuitenkin koittaa muistaa, että ruokavalion ja ajatusmaailman muutos ei tapahdu hetkessä, joten pitäisi antaa muutama viikko aikaa muutokselle. Kun syö hyvin ja tekee oikeita päätöksiä niin enemmin tai myöhemmin on ihannepainossaan.

Loppuun vielä siskolle haastetta! Etsi rauhallinen paikka. Ota hyvä asento. Pistä silmät kiinni. Hengitä muutama kerta syvään. Mieti miltä näytät kun olet tavoitteessasi. Miltä näytät kun kuljet työpaikan käytäviä tai istut puistossa? Mitä sinulla on päällä? Miltä sinusta tuntuu? Miten muut suhtautuvat sinuun?

Tänne ei tarvi kirjoitella haastetta auki ellet halua. Saattaa olla aluksi hankala saada mielikuva päähän, mutta kannattaa kokeilla muutamia kertoja. Kyky rentoutua miettimään valmis mielikuva on osa haastetta. Tsemppiä!

Päätöksiä

Tänä aamuna kaadoin viemäriin kaikki kaapista löytyvät sokeri- ja makeutusainemehut. Lisäksi aloitin päiväni salaatilla ja munakkaalla sen sijaan että olisin syönyt normaalin hedelmäsalaattini töihin päästyäni. Nyt vierottaudutaan sokerista, lisäaineista ja muusta turhakkeesta.

Ni.

Voi masennus

Ei pudotusta :( Plussaa! Tänään paino oli 123,1 kg eli 400gr ylös viime viikosta. Eilen kävin puntarilla (ei ois pitänyt, koska se jos mikä masensi) ja paino silloin näytti samaa kuin viime viikon.

Tänään siis ketutti. Oikein kunnolla. Ja harmitti ja masensi ja halutti heittää koko homma taas kaivoon ja mitä kaikkea. Koitin kuitenkin asian nähdä siten, että koska en ole merkannut kaloreita ja keskittynyt vain haasteisiin onko tuo nyt ihmekkään ettei pudotusta tule. Olen lisäksi unohtanut veden juonnin kokonaan mikä varmasti vaikuttaa myös.

Tänään söin suklaalevyn. Kokonaisen! Töissä :( Surullisinta siinä on varmaan se, että normaaliin käyttäytymiseen verrattuna sekin oli sinänsä vähemmän kuin mitä normaalisti mätän. Jos päivän ketutusrutiini olisi mennyt kuten aina, olisin suklaalevyn lisäksi ostanut vielä jotain muuta ja kotia päin lähtiessä vielä pussillisen lisää. Jotain on siis muuttunut pääkopan sisällä, koska ohitin kaupan ilman kovin suuria tahtojen taisteluita.

Koitan miettiä asiaa näin: kalorien laskeminen on turhaa touhua tällä hetkellä, ennen kuin saan pääkoppani siihen kuntoon etten itseäni petaa epäonnistumiseen. Keskityn siis edelleen tapahaasteisiin, koska ne ovat auttaneet ja koitan juoda enemmän vettä. Tiedän, että paino lähtee putoamaan vauhdilla tai ainakin tasaiseen tahtiin kunhan otan taas kalorilaskurin käyttöön, joten nyt keskityn muuttamaan huonoja tapojani ja muodostamaan laihdutukselle suotuisat olosuhteet.

Huoh.

Pientä pudotusta

Aamun paino oli 114,5kg eli laskua puoli kiloa. Hieman taas omaa saamattomuutta, että paino laski vain puoli kiloa, mutta täytyy tietenkin olla tyytyväinen, koska alaspäin sekin on. Mulla on aika suuria ongelmia pysyä ruodussa ja kaiken järjen vastaisesti mussutan vähän väliä jotain sokerista.

Ajatustyötä ja itsensä motivoimista täytyy tehdä edelleen, jotta saisi pääkopan kuosiin.

Tapakoulun tunnelmia

Tällä viikolla starttasi viikko 2 tapahaasteissa Laihdu, älä laihduta -kirjan opastamana. Ajattelin siis kirjailla hieman tunnelmia ja kuulumisia sen osalta :)

Ensimmäinen viikko keskittyi lähinnä rutiinien rikkomiseen: kokeile uutta, jätä x tai y tekemättä tänään jne. Toisella viikolla olen päässyt harjoittamaan enemmän ajatusmaailmaani. Kirja mainitsee 7 eri persoonaan vahvasti sidottua taipumusta ja niiden ääripäät. Sitten kirja ohjeistaa laittamaan ääripääasteikolle oman persoonan ja tekemään jonkun annetuista tehtävistä, jotka ovat normaalin käyttäymisen vastaisia. Kaikki tehtävät ovat luonteeltaan tosi positiivisia, joten hampaiden kiristelyä ei tarvi harrastaa.

Kuluneena 3 päivänä olen harjoittanut ajatusmaailmaani olemalla jämäkämpi mielipiteissäni ja teoissani, olematta anteeksipyytelemättä olemassaoloani ja olemalla itsekkäämpi ja muokkaamalla vapaa-ajan energiatasoani pirteämpään suuntaan. On ollut jännä huomata miten paljon ajatuksia tapahaasteista syntyy ja miten selkeäksi omat haitalliset ajatuskuviot ja päänsisäiset dialogit muodostuu. Lisäksi olen huomannut tekeväni tavoistani poikkeavia ratkaisuja päivän mittaan ihan mielenkiinnosta.

En tiedä paljonko positiivista vaikutuksista on kirjan ansiota ja kuinka paljon tämän hetkistä motivaatiotasoa, mutta uskon, että kirjan tehtävillä on ollut vaikutusta. Ainakin olen oppinut itsestäni paljon uutta! Ja sen olen huomannut, että muutama pakko ahmia -hetki on jäänyt toteuttamatta uusien ajatusmallien myötä.

En ole kurkkinut tulevien sivujen tehtäviä, joten en osaa sanoa miten tehtävät kehittyvät ja kuinka monelle päivälle niitä on jäljellä. Jotenkin on mukavaa illalla ennen nukkumaan menoa lukea seuraavan päivän haaste ja pohtia sen toteutusta. Huvinsa kullakin ;)

Vaa'an lukemat

Vaaka näytti aamulla 115kg. Olen tyytyväinen siitä ettei paino ainakaan noussut.

Päivistä sekaisin ja päivän haaste

Olen tosiaan päivistä ihan sekaisin ja ajattelin eilen, että on tiistai, vaikka olikin keskiviikko. No, tänään sitten piti käydä vaa'alla, mutta yllättäen se jäi kaikessa tohinassa väliin. Punnitus siis huomenna aamusella ja tulen erikseen tänne sitten tuloksen kirjaamaan.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Cayan tulos oli hieno!

Mutta niistä omista unelmista ja siitä, missä haluan olla tasan vuoden päästä. Haluan:

1. Painaa alle 100kg
2. Olla tyytyväinen työssäni
3. Terveempi kaikin puolin
4. Raskaana tai kolmen lapsen äiti

Siinähän niitä unelmia. :) Ja niiden saavuttamiseksi aion:

1. Jatkaa laihduttamista ja pysyä paremmin tavoitteissani sen suhteen.
2. Panostaa uuteen työhöni ja valmistua maisteriksi.
3. Laihtua ja syödä järkevämmin ja sitä kautta pysyä terveempänä.
4. Laihtumisen myötä saada kuukautiskierto säännölliseksi, jotta raskautuminen mahdollistuu.


Hui kauhea! Mutta kai se hyvää tekee kirjoittaa nuo asiat ulos.

Kiitos haasteesta Caya!

Unelmia sylikaupalla

Ihana loma siskon luona takanapäin. Rentoutunut olo ja pää täynnä uusia ajatuksia. Hyviä sellaisia. Lomareissun ajan pidin taukoa tapahaasteista, mutta nyt taas palaan niiden pariin 😊


Ennen kuin ryhdyn kertomaan tämän päivän haasteesta: Punnaritulos. Tänään vaaka näytti 122,7kg eli 200g alas viime viikosta. Hyvä niin.


Ja sitten tämän päivän haasteeseen. Tämän päivän haasteena on kirjoittaa ylös unelmansa. Mikäs sen parempi paikka kun tämä blogi? Here goes.


Tämän päivän tehtävä: Tee lista asioista, jotka haluat olla saavuttanut tähän mennessä ensi vuonna ja listaa konkreettisia keinoja millä voit ne saavuttaa. Älä rajoita itseäsi tai pelkää kirjattuja keinoja. Anna ajatuksen lentää.


Mitä haluan saavuttaa tähän mennessä ensi vuonna:
- Painaa 89 kiloa.
- Olla tyytyväisempi itsessäni ulkoisesti ja sisäisesti
- Olla parempi taiteilijana
- Olla urheilullisempi
- Pitää kauniita vaatteita joka päivä


Konkreettisia keinoja millä voin unelmani saavuttaa:
- Jatkaa huonojen tapojeni muuttamista terveellisimmiksi
- Syödä vähemmän kuin kulutan 80% ajasta
- Luopua vanhoista ryysyistä, lohtuvaatteista ja vaatteista jotka eivät nyt mahdu tai eivät ole koskaan mahtuneetkaan ja ostaa sen hetkiseen painoon sopivia vaatteita
- Luopua vaatteista jotka alkavat olla liian isoja
- Piirtää joka päivä jotain
- Tehdä joku uusi asia joka päivä ja siten parantaa itseluottamustani
- Alkaa käymään salilla/jumpassa ainakin 2sti viikossa
- Joka viikko tehdä yksi rankempi treeni joko lenkin, salin, jumpan tai muun muodossa


Siinä niitä nyt on. Tämän päivän haaste suoritettu. Jännä oli huomata että iso osa keinoista olisi oikeastaan ihan kiva toteuttaa. Haastan Novellan tekemään myös tämän päivän haasteen! 😊

Tökkii

Niin tosiaan tökkii ja pahemman kerran. Mitään kunnollista syömistä en ole kuluneena viikkona harrastanut ja herkkujakin on mennyt. Jos nyt yhden positiivisen asian väkisin haluaa kuluneesta viikosta esiin kaivaa, niin se on se, että ruoka-annokset on pysyneet järkevän kokoisina. Lämpimät ilmat onneksi auttaa siihen ettei halua mässätä hirveesti.

Mutta vaikka kuinka pää laittaa vastaan koko laihdutusasiassa, niin en anna periksi. Sitten mennään paskaviikkoja paskatuloksilla, mutta paino kirjataan ylös ja jossain vaiheessa suunnan on muututtava. Säälin itseäni. :(

115kg.

Punnarituloksia ja pieniä onnistumisia

Tänä aamuna vaaka näytti 122.9 kg. Pari sataa grammaa siis viime viikosta plussaa. Mikähän siinä on, että aina kun vaaka näyttää plussaa haluttais olla päivittämättä tänne niitä tuloksia. Sen sijaan vois vaikka päivittää samaa kuin viime viikolla tai "unohtaa" käydä puntarilla :D Aivan kuin se jotenkin tekis asian paremmaksi. Ihme kynistelyä :)

Tänään on päivä 3 tapahaasteissa. Se tarkoittais yhtä kuin: älä juo lempijuomaasi. Tänään ei siis juoda kahvia eikä mehua. Sokerista vierottautuminenkin on alkanut hyvin. Pieniä haasteita, pieniä onnistumisia :)

Laihdu, älä laihduta

Otsikko on yhtä kuin kirjan nimi. Kirjan, jota mie tällä hetkellä kahlaan läpi. Sinällään kyse ei ole laihdutuskirjasta, koska siinä ei puhuta ruuasta, kaloreista, liikunnasta, hiilihydraateista tai makroravinteista. Sen sijaan kirjassa puhutaan onnellisuudesta ja itselle huonojen tapojen poisoppimisesta.

Miksi mie lue kirjaa onnellisuudesta? Voin suoraan viitata edelliseen kirjoitukseeni. Uskon, että valtava osa minun epäonnistumisista laihdutuksen suhteen kaatuu tunnesyömiseen.

Takaisin kirjaan. Ensimmäisen 70. sivun jälkeen alkaa harjoitukset, joiden tarkoitus on rikkoa totuttuja rutiineja ja varmaankin hoksauttaa mitkä on painonpudotuksen kannalta huonoja tapoja tai ajatusmalleja. Mie olen harjoituksessa/haasteessa nro 1 ja siitä mie haluan tänään tänne kirjoittaa.


Ensimmäisen päivän haaste: älä katso televisiota. 
Ei kuulosta pahalta? Niin mieki ajattelin ennenku tajusin, että hei täähän oikeesti pitää sit tehdä. Allekirjoittanut, kun on hieman Netflix-koukussa ja helposti viettää koko pitkän päivän sohvalla maaten - välillä torkkuen -sarjoja ja leffoja katsellen. Oikeastaan, kun olen kotona - tv on aina päällä, jossain muodossa. Siispä ajatus jopa hieman ahdisti kun sitä eilen mietin.

Päivä alkaa olla pulkassa ja kysymys kuuluu: miten meni? Hienosti! En katsonut Netflixiä, en Youtubea puhelimella, en televisiota, en mitään. Sen sijaan jouduin käyttämään aikani aivan muuhun. Töiden jälkeen lähdin koiran kanssa koirabiitsille, sitten kotiin tekemään ruokaa, tiskaamaan, vähän siivoamaan, sitten sohvalla kirjan lukua, sitten hieman piirtelyä ja Instagramin päivittelyä ja lopuksi vielä koiran kanssa pienelle iltalenkille.

Normaalisti työpäivän jälkeinen ilta näyttää tältä: sohva.

Jännittävää oli huomata, että tv:n kanssa sitä antaa itselleen luvan jumittaa. Sekä fyysisesti että henkisesti. Ilta vain heilahtaa ohitse, kun nyt tuntuu että töiden jälkeistä elämää on kestänyt valtavan pitkään. Huomasin myös, että tuli helpommin tehtyä asioita, ilman että ne jäivät ajatuksen tasolle. Kummallisinta oli kuitenkin se, että kun ei ollut mahdollisuutta katsoa teeveetä, söin päivällisen ja iltapalan ruokapöydän ääressä! Minulla on ollut kauan haluttu ruokapöytä kohta 2 kuukautta ja tänään oli ensimmäinen kerta kun maltoin syödä sen ääressä. Kyllä sitä on hullu.

Tämä päivä meni hyvin! Kohti huomisen haasteita! :)

Ajatuksia painonhallinnasta

Voi tätä minun päätä. Miksi se ei taivu tähän laihdutukseen? Tämä ei kuitenkaan oo mitään rakettitiedettä etteikö sitä osaisi eikä niin kurjaa etteikö sitä jaksaisi. Miksi siis tämä ei onnistu?

Halua on, päättäväisyyttä on, säännöllistä liikuntaa on, ongelmia liiallisesta syömisestä on, järkevät tavoitteet on, osaamista on, mieltymystä terveellisesti syömiseen on. Miksi mie ahmin?

Tuntuu siltä, että ennen kun voin laihtua minun on saatava tämä pää kuntoon. Mitä mie pakenen ruokaan? Mitä tunteita mie korvaan syömällä? Mitä mie saan siitä, että ahmin mielettömiä kasoja kaloreita? Mie en tiiä vastausta.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: mie en aio luovuttaa!

Seuraavan kuukauden tavoite on rikkoa rutiinia ja tapoja. Tehdä joka päivä jotain semmoista mitä en normaalisti tekisi. Aion keskittyä asioihin, jotka tekee minut onnelliseksi ja joista saan uusia ideoita ja inspiraatiota. Ennen kaikkea aion olla armollinen itelleni ruuan suhteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että lopettaisin laihduttamisen ja alkaisin syömään herkkuja.

Ykkösprioriteetti on päästä tästä sokerikoukusta.

Nii kerta :) Kyllä tämä tästä! Eikö vaan sis?

... and my temple is too big!

Jos vartalo on temppeli, niin tämä temppeli on kyllä reippaasti liian iso!

Loma siis takana pohjoisen maisemissa ja ihanaahan siellä oli. Liiankin ihanaa, kun mukamas kohtuullisesta syömisestä huolimatta kiloja on tullut takaisin peräti 2! Nestettä varmaan osa, mutta silti. Ei kauheesti mieltä ylennä. Mutta kyllä ne kilot taas laskemaan saadaan, nyt vain uutta yritystä kehiin, jotta paino saadaan laskemaan alaspäin. Loma tai ei, niin joku järki olisi tietenkin ollut hyvä säilyttää syömisten suhteen.


Nauttikaamme hyvistä ilmoista liikkumalla ja syömällä hyvin (ei paljon, vaan laadukkaasti)!

My body is my temple

En tiiä mikä tällä viikolla iski, kun mussutin kaiken vähänkin syötäväksi kelpaavan. Ny turvottaa, on superläski olo ja puntari heilahti heti 3 kiloa ylöspäin. Toki siitä nyt varmaan on pöhötystä suurin osa mutta SILTI! No words.

Taas iskussa

Huomenta!

Tällä viikolla motivaatio ja focus on ollut kohdillaan :) Jeet sille! Vaikka viikonloppuna oli vähän juhulaa, niin viikko on mennyt hyvin. Ensi viikko varmasti vielä paremmin, koska luvassa ei ole mitään kosteeta :)

Asiaan. Tänä aamuna puntari näytti lukua 119,6 kg! Pääsinpäs tasaluvun alle :) Pudotusta viime viikkosta siis  1,5 kg. Seuraava tavoite on päästä alle 117 kilon, johon pitäisi mennä pari viikkoa. Baby steps.

Loppuun vielä quote herra Brian Tracyltä, jonka kirjan No Excuses luin motivaatiopäissäni viime viikolla :) Suosittelen! Ite sain siitä tosi hyvää focusta sekä työpäiviini, että vapaa-ajalle.

 

Kesäkuun ensimmäinen

Unohdin ihan, että tänään on keskiviikko ja punnituspäivä. Hilpasin siis äsken vaa'alle ja vaaka näytti himpan yli 114kg, joten voinee aamupalat ja vaatteet pois laskien sanoa, että paino on sen 114kg nyt! Jee! Niin mukavaa, että suunta on laskeva.

Täytyy kuitenkin todeta, että lukemat olisivat varmasti alemmat, jos ruokavalio olisi pysynyt koko ajan kuosissa. Mutta tästähän on hyvä parantaa, eiköhän me siitä lähetä.

Ensi viikolla on meidän perheen kesälomaviikko rakkaissa pohjoisen maisemissa. Se tietänee epäsäännöllisempää syömistä ja myös sitä ravintolassa herkuttelua. Suunnitelmani on nauttia täysillä ja pyrkiä siitä huolimatta syömään järki mukana. Herkkuja EI ole pakko vetää... koko aikaa. :)
Ensi viikon punnitus siis jäänee välistä (ellei siellä mökillä vaakaa ole), joten palaamme asiaan viimeistään kahden viikon päästä painon suhteen.

Ihanaa Kesää!

Hyvää kesäkuuta!

Hetki on vierähtänyt siitä kun tänne viimeksi kirjoittelin. Katselin juuri viikkotuloksia ja huomasin pieneksi järkytyksekseni, että tässähän on laihuteltu jo melkein 1,5 kk! Ja siitäkin laihuttelusta ainoastaan 2 viikkoa on mennyt ruokavaliollisesti "oikein" :D

Omaan lipsuiluun on montakin (teko)syytä, jotka voisi tässä vaiheessa heittää tiskiin, mutta sen sijaan sanon että MIE OLEN VASTUUSSA.

Tänään puntari näytti semmoista lukemaa kuin 121,1 kg. Tämä tarkoittaa kutakuinkin sitä, että viimeisen 6 viikon aikana paino on tippunut 3,6kg. Hyvä tulos! Sitä en mene kieltämään. Jos en olisi lipsuillut tulos olisi ollut huomattavasti parempi.

Hieman olen saanut motivaationi nurkasta taas otetta, joten olen varma (!), että ensi viikon keskiviikkona saan painoa taas alenemaan. Tavoitteena on saada paino tipahtamaan takaisin tuohon 120kg :)

Painojuttujen lisäksi pitää hieman hehkuttaa sitä, että nyt on kesäkuu! Hyvää kesäkuuta sisko! Tuntuu, että kesä ois jo lopuillaan, kun niin paljon ihania kesäpäiviä ja kauniita aurinkopäiviä takana, mutta nythän se vasta on aluillaan! Nautitaan kesästä, liikutaan ihanissa maisemissa, käydään seikkailemassa koirien kanssa ja annetaan sen painon sulaa ihan itestään! Kyllä sitä jäätelöä ja suklaata ja höpöhöpöä kerkeää syömään ens kesänäki ;)

Epäsäännöllistä elämää

Viime aikoina on ollut vaikeuksia noudattaa dieettiä ja syödä ruokavalion mukaisesti. Haittaamassa ovat olleet ihan yleiset mielihalut, mutta myös kahden päivän reissu juuri ennen punnitusta. Kävin kyllä keskiviikkona vaa'alla, mutta päätin jättää tuloksen kirjaamatta tänne. Plussaahan se näytti.

Tänään alkanut vatsatauti sen sijaan ehkä hieman korjaa asiaa, joten keskiviikkona laitan sitten tuloksen tännekin.
Mitenkäs siellä toisen ruudun luona menee? Kävitkö vaa'alla?

Paskasta laihdutustuloksesta huolimatta mieli on edelleen selkeä sen suhteen, että haluan ja aion laihtua. En masennu enkä aio jättää hommaa kesken. Keskiviikkona mennään taas miinuksella, niin olen päättänyt!

Juhlahumua

Heipähei.


Vihdoin takana päin on suuri tapahtuma, johon vuodatettiin töissä verta ja hikeä viimeisen kuukauden aikana. Tapahtuman jälkeen vuodatettiin alkoholia. Tottakai syötiin myös hyvin ja oltiin krapulassa ja syötiin huonosti. Semmosta se on.

Viimeinen viikko ei ole mennyt ollenkaan hyvin. Siis syömisen puolesta. Ratkesin monta kertaa enkä kaloreillut yhtään päivää :( Kaipa kaikki se kiire, stressi ja rutiinien muutos vaikutti negatiivisesti. En tiiä. Turhapa sitä on jäädä pidemmäksi aikaa pohtimaan.

Nyt oon kuitenkin kotona, normaali arki koittaa taas pitkäksi aikaa ennen seuraavia kissan ristiäisiä, joten aikaa on nyt keskittyä olennaiseen. Yksi punnarikerta jäi työreissun takia väliin, mutta ensi keskiviikkona taas.

Kaiken kaikkiaan mulla on onnellinen olo. Se on mulle tärkeintä <3 Se on jo itsessään saavutus jonka eteen pitää tehdä töitä ja jonka eteen oon tehnyt töitä, uskaltanut, rikkonut rajoja, astunut tuntemattomaan. Ei siis voi olla liian ankara itelleen.

Siskolle halaus <3

-3kg

Aikamoiseksi puurtamiseksi tämä homma on mennyt, mutta se oli kyllä odotettavissa. Ehkä se ensimmäisen viikon supermotivaatio tulee vielä takaisin. Siihen asti on vain pysyttävä lujana, jotta edistystä tapahtuu. Vieläkin harmittaa edellisen viikon plussa, mutta itse siihen olen syypäänä, joten parempi ehkä vain unohtaa harmitus ja yrittää jatkossa pysyä miinuslinjalla painon suhteen.

Tsemppiä meille! Nyt aamupalalle.

Lipsuu

Kolmas viikko takana ja vaaka näytti 116kg. Takaisin päin ollaan siis menty puolisen kiloa. En silti ole kauhean pettynyt, koska olen lähes koko viikon ollut reissussa ja siellä on tullut syötyä välillä melko huolettomasti, mm. kerran Hesburgerissa. Vaan en selittele enempää, totean vain, että hyvä ettei tullut enempää kiloja takaisin. Tästä on hyvä jatkaa!

Sulamo taas käyttöön ja ruotuun. Kotona terveellisesti syöminen onkin helpompaa. Toki reissussakin voi yleensä itse vaikuttaa siihen mitä syö, joten tekosyyt lienee turhia tässä kohtaa.

Tämän viikon tavoitteeksi asetan itselleni kilon, jonka täytyy siis lähteä, ei tulla takaisin. :D Täytyy siis syödä terveellisesti, jotta siihen päästään.

Tsemppiä meille!

Pikamietteitä osa 2

Huomenta!

Hyvällä fiiliksellä menin tänä aamuna puntarille ja vaikka tulos oli himpun verran korkeampi kuin viime viikolla, oon tyytyväinen :) Viime viikon tulos olikin aika hurja viikon pudotukseksi, että veikkaan tämän viikon tuloksen olleen oikeemmin +-0. Aaanyways.

Viime viikolla oli tosiaan tuparit, mikä tarkoitti hieman höpösyömistä ja paljon höpöjuomista. Alkuviikosta en jaksanut laskeskella kaloreita, mutta söin kyllä mielestäni kohtuudella. Nyt voisi taas ruveta ruksimaan kaloreita Sulamoon, niin jospa se puntari näyttäisi ensi viikolla alle tuon 120kg!

Oikein mukavaa päivää!

Viikonlopusta selvitty

Huhui. Ompas viikonloppu takana. Perjantaina vietin ihanassa seurassa tupareitani ja ilta jatkui seuraavaan aamu ysiin 😊

Kuten voi kuvitella, tuli syötyä hieman mitä sattuu (kohtuudella) ja juotua mitä sattuu (ei kohtuudella). Krapulasta oon pikku hiljaa selvinny ja huomenna menee taas kalorit laskuun. Ihana viikonloppu! Hyvä fiilis. Ihana palata ruotuun <3

2 vkoa takana

Laihdutushommia on tosiaan nyt parisen viikkoa takana ja oon hurjan tyytyväinen pudotukseen 😊 Itseasiassa oon aika hämmästynyt että viimeisen viikon aikana puntari heilahti 2,5kg alaspäin! Viikko ei menny iha putkeen, muttei huonostikaan: 2 päivää meni ilman kalorivajetta, muut vajeella. Oikeestaan ku miettii niin eihän se menny ollenkaan huonosti. Mielihaluilta, työstressiltä ja kiireeltä en tosin säilyny, joten siinäkin mielessä on kai syytä olla tyytyväinen. 2,5 kilon pudotusta ei selitä muu kuin se, että olen kuluttanut lenkeillä enemmän kaloreita kuin olen merkannut ylös. Hyvä niin! Nälkää ei oo muuten tarvinu kärsiä 😊 Hyvä mie ja jee: pääsin alle 120 kilon 😃 Kohti uutta viikkoa!

Ei se ollutkaan niin helppoa...

Toista viikkoa mennään elämäntapamuutoksen osalta ja jos ensimmäinen viikko meni lähes ongelmitta, niin tämä toinen on jo selvästi haastavampi. En tiedä johtuuko vaikeudet siitä, että aloin lipsumaan hiilihydraattien suhteen ensimmäisen viikon lopulla vai oliko vain aika kohdata hyvin menneen viikon jälkeen ne normaalit haasteet laihdutuksessa.

Selkeästi olen lipsunut hiilareiden suhteen nyt enemmän ja se näkyy kyllä vireystilassa. Jonkinlainen alkuinnostus varmaan on mennyt ohi ja todellisuus iskenyt kasvoihin. Kuulostaa dramaattiselta, mutta ei se sitä ole. Kyse on vain siitä, että en ole niin tarkkaan valinnut syömisiäni hiilareiden suhteen ja se vähän harmittaa. Onneksi kalorit kuitenkin pysyvät miinuksella ja kevenemistä pitäisi tapahtua. Täytyy tsempata myös tuossa, että hiilarit pysyisivät siinä alle 100g/päivä, niin olokin on jaksavampi eikä ruokailun jälkeistä jäätävää väsymystä tule niin helpolla. Oppia ikä kaikki!

Nyt nauttimaan kevään aurinkoisesta ilmasta! :)

Pikamietteet

Pikainen teksti tähän väliin :)

Mie oon tosi tyytyväinen itteeni: eilen oli kuohuviinitilaisuus coctailpaloineen sun muineen illalla, joka sekoitti niin normiaikataulut kuin ruokarutiinitkin. Pysyin kaloreissa! Sen lisäksi töissä on hullua kiirettä ja hälinää ja stressiä, mikä ois ennen aiheuttanut hullun ahmimisen ja ylensyönnin. Nyt, edelleen kaloreissa :) Oon niin tyytyväinen <3

Niin ja tietty: minun ja Novellan aloitus on mahtava! Mukavaa kun on joku tällä matkalla mukana :)

Psst.. luojan kiitos minun kaapeista ei löydy mitään herkkuja. En lähtis ihan niin pitkälle vielä koetteleen tahdonvoimaa ;)

Ensimmäinen viikko takana

Ja puntari näytti lukemaa: 116kg. Olen iloinen!

Tälle toiselle elämäntapaviikolle onkin paljon parannettavaa, koska ihan tyylipuhtaasti ei tuo edellinen viikko sujunut, pääpiirteittäin toki kuitenkin.

Jännää on ollut huomata, että kun sokerin määrä on ruokavaliossa vähentynyt, niin esimerkiksi suosikkijuomani Pepsi maistuu nykyisellään ihan liian sokeriselta, enkä pysty sitä juomaan kokonaista lasillista. Käsittämätöntä.

Kolmaskin positiivinen juttu on tullut huomattua. En ole varma liittyykö se ruokavalioon, mutta joka tapauksessa se on hienoa asia: verenpaine on laskenut tasosta 135/90 tasoon 125/80. Ihan huikeeta!

Näillä jatketaan!

Mahtavaa maanantaita! :)

Ensimmäinen viikko kohta ohi

Keskiviikkona tulee tosiaan viikko siitä, kun itse tämän elämäntapa uudistuksen aloitin. Puntarilla en ole käynyt, vaikka mieli on tehnyt. Yllättävää on ollut se, että tämä on tuntunut suhteellisen helpolta. Ainakin aikaisempiin yrityksiin verrattuna. En tiedä onko se olosuhteiden pakko, joka taustalla jyskyttää ja on saanut minut voimistumaan, vai mikä? Joka tapauksessa olen tyytyväinen.

Ihan nappiin tämä viikko ei ole mennyt ja olen hieman herkutellutkin, mutta mikä tärkeintä: kalorit ovat pysyneet kuitenkin miinuksella. Hiilihydraattinen vähentäminen ja Sulamon kalorilaskuri ovat toimineet yhdessä hyvin. Ensi viikolla onkin sitten varaa tiukentaa hiilareiden määrää ja katsoa mikä olo on sen jälkeen. Olkoon tämä ensimmäinen ikään kuin harjoitteluviikko. Se on opettanut minulle sen, että välillä voi hieman herkutella, kunhan sen jälkeen palaa takaisin ruotuun. Olkaamme armollisia itsellemme.

Hyvä fiilis! Keskiviikon puntarilla käymistä odotellen. :)

Ekan päivän tunnelmia

Virallinen eka päivä alkaa olla takanapäin. Fiilis on hyvä, päivä ei ole ollu hampaitten kiristelyä, mutta täytyy sanoa, että sunnuntain tylsyydessä tulee helposti ruoka ja herkuttelu mieleen. Tylsyys on kyllä tämän laihduttajan pahin vihollinen. Tylsyyttä vastaan vois kyllä kehitellä jotain muutaki ku syömistä...


Onneksi huomenna on maanantai ja paluu ihanaan arkeen 😊

Ajattele itsesi uusiksi

Uusimmassa Ilona & Hyvä olo -lehdessä oli hyvä artikkeli elämäntapamuutosvalmentaja Anne Karilahdelta. Siinä puhuttiin siitä, miten omaan kehoonsa ja itseensä pitäisi suhtautua armollisesti. Tausta-ajatuksena oli, että muutos on hankalampi (ellei mahdoton) toteuttaa, jos ei hyväksy itseään ja kehoon nykytilassa. Artikkelin parasta antia oli tämä:

Painonpudotusta voi Karilahden mukaan verrata omaan työprojektiin kollegan kanssa. Jos tykkää kollegasta, yhteistyö on mukavaa. Jos ei tykkää kollegasta, työ ei ole mielekästä, motivaatio on hukassa ja lopputuloskin on kehno.

- Jos ei tykkää kehostaan, liikunta ei huvita tai se on väkinäistä. Jos omaan kehoon liittyy epämukavia tunteita, me välttelemme niitä. Emme katso itseämme peilistä ja vältämme myös liikkumista.

Minusta tuo oli mainio vertaus! Jos omaa kehoa ja itseään ois todella hellinnyt, niin ei kai sitä olisi ihan tässä jamassa painon ja yleisolon suhteen?

 

 

 

Blogin aloitus

Tästä se lähtee.